Aamunavaus

Muistan miten muinoin peruskouluaikoina uneksin, että koulurakennus olisi jotenkin tuhoutunut viikonlopun tai loman aikana niin pahoin, ettei koulutyötä mitenkään olisi voinut jatkaa. Tänään aamulla töihin tullessa vastassa oli oikea hälytysajoneuvojen kavalkadi ja evakuoitujen ihmisten lauma. Paloautojen tikkaat oli viritelty jonnekin seitsemännen kerroksen tienoille eikä kukaan tiennyt mistä oli kyse. Värjöttelin teknikkomme kanssa pihalla reilut puoli tuntia, kunnes ovet jälleen avattiin ja meidät päästettiin kulkemaan yläkerroksiin.

Tilannekuva

Ne onnekkaat, jotka olivat menneet töihin hyvissä ajoin, olivat jatkaneet hommiaan normaalisti koko tuon ajan, sillä hälytyksen sattuessa rakennus tyhjennetään ilmeisesti vain yhden kerroksen matkalta. Myöhemmin kuulin, että yhdeksännessä kerroksessa oli syttynyt pieni tulipalo, eikä kukaan ollut loukkaantunut paitsi ehkä henkisesti. Sprinklerit olivat käynnistyneet ja suihkuttaneet runsain mitoin vettä labratiloihin, ja sitä oli tulvinut myös alempiin kerroksiin. Tulipalon alkulähde oli eläintiloissa, joten pahimmassa tapauksessa olisi voinut tuhoutua myös monien ihmisten vuosikausien työ. Toivoa sopii, etteivät hiiret nyt stressaannu labrassa leijailevasta märän koiran hajusta.