Iltapäivää kohden selvisi myös, että edelliset viikot vaivannut kurkkukipu ja pieni nuha eivät olleetkaan mitään uudessa ympäristössä puhjennutta allergiaa, vaan ihan rehellinen syyslentsu. Tänään töissä oleminen kävi jo kiusalliseksi, kun paikallista nessua kului joutuisaan tahtiin, ja ohjelmassa oli sekä kaksituntinen labrakokous että palaveri, jossa hahmoteltiin tulevia yhteistyökuvioita. Valittelin tilaani toimistolla, ja israelilainen työkaveri paljastui farmaseutiksi ja kannusti minua lääkitsemään tilaani ibuprofeenilla ja pseudoefedriinillä. Apteekissa paljastui, että pseudoefedriiniä sisältäviä lääkkeitä kyllä myydään käsikauppatavarana, mutta mukana pitäisi olla paikallisten tunnustama henkilöllisyystodistus. Niinpä jäin ilman pseudoefedriiniä sen jälkeen, kun ystävällinen myyjätär oli kysellyt kaikilta muilta työntekijöiltä, miten ulkomaalaisen ajokortin tiedot kirjataan järjestelmään. Selkäni taakse kerkesi muodostua kyrsiintyneiden asiakkaiden jono.
Kuriositeettina mainittakoon, että kaikki paikalliset vitamiinit ja lääkkeet, joihin olen törmännyt, ovat olleet punajuurenpunaisia. Otos on toki pikkuruinen, mutta voisiko punaisella sokeripillerillä silti olla Jenkkilässä parempi placebo-vaste kuin Suomessa? :P
 | |
| Näkymä siipan työpisteeltä |
 |
| Kotikulmilla |
3 kommenttia:
Kylläpä erityislämmin tunnelma pukkas pintaan heti päivän kuvien auettua silmien eteen (HÄH?)!
Mut siis mitä, onko sun labra osa sairaalaa, vai mitä meinasit? Kai arkistoit kattavat muistiinpanot Marcon mahdollisista tuntemuksista?
Voiskohan israelilaisfrendi diilaa troppei? Tai varmaan joudut kyl hankkimaan myös sen henkkarin, vai mitä. Toivottavasti saat taudin pian talttumaan, ykkösgeikari! <3
Hassu yhteensattuma, täällä taas lämpimiä tuntemuksia herättää kommenttilootan avaus! :)
Meidän labra on kuin onkin teknillisesti osa Harvardin opetussairaalaa (joka sekin on jakautunut kahdelle kampukselle), vaikka meidän rakennuksessa onkin pelkästään tutkimustiloja.
Apteekin myyjä ehdotti, että pyytäisin jonkun kollegan ostamaan lääkkeet itselleni. :/ Osavaltion henkkari pitäisi hankkia kyllä, niin monessa paikassa ovat helisemässä kun loihtii esiin suomalaisen ajokortin. Ja edelleen, jos hakee lähikaupasta pullon viiniä, pitää silloin olla kaikilla seurueen jäsenillä henkkari mukana. Ensin kuvittelin, että täkäläiset pitävät meikäläistä jotenkin nuoremman näköisenä kuin kotimaalaiset, kunnes kuulin että osavaltiolain mukaan henkkarit kuuluu kysyä jokaiselta alle 35-vuotiaan näköiseltä. :P
Feel your pain my friend, nimittain ton henkkarin suhteen. Silla hommasin PAn ajokortin, monen mutkan jalkeen. Ja kun sita ekaa kertaa kysyttaessa naytin, sain hyvin skeptisen ilmeen myyjalta, mutta ei sentaan jaaneet oluset tiskille :)
Lähetä kommentti