23-vuotias kollegani meni viikonloppuna naimisiin. Kuuden hengen delegaatio edusti labraa Pohjois-Carolinassa. Viikonloppu raamattuvyöhykkeen tuntumassa oli kiehtova, masentava ja ällistyttävä. Osavaltiot ovat toki erilaisia, mutta minusta tuntui lähinnä että olin tykkänään toisella planeetalla.
 |
| Lähtökuopissa |
 |
| Karavaani kulkee |
 |
| Tervetuloa Pohjois-Carolinaan! |
Seurueemme oli voittopuolisesti ulkomaalaistaustainen, joten suhtauduimme moneen asiaan lapsenomaisella innolla. Kuvittelimme kai, että Lumberton on pittoreski pikkukaupunki, jossa on yksi keskuskatu, sympaattisia pikku liikkeitä ja kenties tori. Ajoimme valtatietä pitkin pari tuntia ja havaitsimme, että Lumberton tarkoittaa jotakuinkin muutamia hotelleja tien varressa, niiden yhteydessä epämääräisiä ravintoloita jotka sulkevat ovensa kello 20, eikä sitten juuri muuta. Mihinkään ei pysty kävelemään, sillä kävelytiet puuttuvat tykkänään.
Ensimmäisenä iltana kävimme pikapikaa syömässä meksikolaisraflassa, joka oli Yelp-arvosteltu 4.5 tähden arvoiseksi. Tarjoilija ei puhunut juurikaan englantia. Ruoka oli törkeän suolaista. Margaritojen huokea hinta herätti epäilyksiä, eikä turhaan.
 |
| Jossain vaiheessa "original margarita" oli muuttunut "virgin Maryksi" |
Lauantaina ajelimme hääpaikalle. Ennen lähtöä vanhempi mies totesi minulle hotellin aulassa, että "
It's nice to see women dress up". Hääpaikka oli uskonnollinen leirikeskus metsän keskellä. Vieraita oli kuutisenkymmentä, suurin osa mitä ilmeisimmin nuorenparin kirkkotuttuja. Pastori piti hyvin henkilökohtaisen puheen, eikä unohtanut myöskään vihjailla kirkon ulkopuolisille että nyt olisi hieno mahdollisuus löytää Jeesus.
 |
| Raamattubussi |
 |
| Tekoaltaan rannalla oli jonkinlainen kappeli, mutta onneksi seremoniat käytiin sisätiloissa |
 |
Häissä ei tarjoiltu lainkaan alkoholia.
|
Nuoripari oli suloinen, he suuntasivat häämatkalle Etelä-Carolinaan. Me vanhat pakanat ajoimme tilaisuudesta suoraan viinakauppaan ja palauduimme hotellihuoneessa päivän koettelemuksesta. Viinakaupassa juhlapukuisille tytöille todettiin, että "
You must be going to a party". Illalla suuntasimme grillibuffaan, jota kollega varta vasten suositteli (edelleen 4.5 tähteä Yelpissä!!). Tiskit notkuivat erilaisia uppopaistettuja mereneläviä ja lihoja. Olin viisastunut jo sen verran, että valitsin purilaisen. Matkakumppanit valittivat, että ruoka oli vielä suolaisempaa kuin meksikolaispaikassa.
 |
| Yäk |
 |
| Ihan jees |
Pohjois-Carolina oli valaiseva kokemus. En ehkä palaa sinne lähiaikoina.
5 kommenttia:
Ei helkutti, kuulostaa eksoottiselta. Onko North Carolina jotain superrepublikaaniseutua? Kuvittelin sen olevan ihan sivistynyttä aluetta, kun meidän töissä jatkuvasti visiteeraava North Carolina State Universityn porza on läpeensä mukavaa. Mut et, jännä!
Jännä reissu tosiaan!
NC taisi mennä pressanvaaleissa niukasti demokraateille, ja siellä on tosiaan tuo Research Triangle Park -alue, jonne on kertynyt korkeasti koulutettua väestöä. Olen ymmärtänyt, että Etelä-Carolina on hyvin toisenlainen paikka, ja mehän oltiin jo hyvin lähellä osavaltion rajaa.
Mukavia jenkit toki ovat kaikkialla, ainakin tähänastisen kokemukseni mukaan. :)
Täällä päin näkyy todella usein noita raamattubusseja liikenteessä. Selvisikö teille, mistä mihin ne matkaavat? Käydäänkö niillä koulubussien tavoin keräämässä kirkkokansa kirkkoon vai mitä ihmettä?
Raamattubussin liikkeista emme saaneet sen kummempaa selkoa, emmeka tohtineet keltaan kysellakaan... Bussi lienee leirikeskuksen oma. Bostonin seudulla raamattubusseja harvemmin nakee.
Tuu ens kerralla Charlotteen tänne Pohjoiseen, mutta eteläisen rajalla olevaan Karoliinalaiskaupunkiin. Olen asunut täällä puoli vuotta ja kaikki kokemukseni ovat yllättäneet positiivisuudellaan! Isossa kaupungissa on jonkinverran etelän henkeä, mutta paljon muualta tulleita eli täällä on kivaa. En ole nähnyt yhtään raamattubussia...
Lähetä kommentti