 |
Viime vuonna kokoonnuimme kiitospäivänä ranskalaisen pariskunnan luona. Konsepti oli niin onnistunut, että teimme samoin myös tänä vuonna. Kalkkuna oli jälleen noin 8-kiloinen, ja tuhosimme sen huomattavasti perinpohjaisemmin kuin viime vuonna.
Kiitospäivän juhlintaan osallistui myös eräs tyyppi, joka on kasvanut kovasti sitten viime näkemän.
 |
| Pikku V |
Silloin tällöin sitä kuulee kaupunkilegendoja vauvoista, jotka antavat vanhempiensa nukkua keskeytymättömät yöunet ihan alusta alkaen ja ovat muutenkin helppoja. No, nyt olen nähnyt yhden sellaisen ihan ilmielävänä! Työkaverin esikoinen on uskomattoman lunki tapaus. Pomo kadehtii - hänen puolitoistavuotiaansa valvottaa vanhempiaan edelleen joka yö.
2 kommenttia:
Bloggasin juuri omasta kiitospäivästämme ja totesin kurpitsapiiraan maistuvan piparkakulle. Onko tuo oranssa piiras kuvassa kurpitsaa ja jos oli, niin mille se maistui? Koetan ymmärtää, onko tässä asiassa eroa idän ja lännen välillä.
Hauska kuulla, että teillä oli onnistunut kiitospäivä! Minustakin kaikki pumpkin spice -tuotteet maistuvat piparilta. Ja ihmekös tuo, kun molemmissa on tuttuja joulumausteita - inkivääriä, kanelia, muskottia ja neilikkaa. Hirmu syvällisesti en ole asiaan perehtynyt, mutta veikkaisin sanaparin "pumpkin spice" tarkoittavan suunnilleen samaa kaikkialla Jenkkilässä, vaikka piiraiden ohjeita on takuulla miljoonia.
Tuo kuvan oranssi piiras ei ole kurpitsa-, vaan bataattipiiras (sweet potato pie). Työkaveri keskilännestä antoi ohjeen. Se oli minulle uusi tuttavuus, maultaan aika mitäänsanomaton, eikä siis jälkiruoka vaan jonkinlainen suolainen lisuke. Mehevän värin perusteella olisin odottanut jotain maukkaampaa.
Meilläkin jälkkärinä oli (muun muassa) yhdensorttinen kurpitsapiiras, mutta loppuillasta olin jo autuaasti unhoittanut kuvaamisen...
Lähetä kommentti